Rahanpesu

Soveltamisalaan eivät kuuluisi voimassa olevan lakia vastaavasti kasinon ulkopuoliset raha-automaatit, joita pelataan käteisellä tai debit-kortilla ja joihin ei sisälly muun muassa sähköisesti välitettäviä rahapelejä. Poikkeus ei koskisi kasinossa olevia raha-automaatteja eikä erityisautomaatteja. Lisäksi soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät ilman nimenomaista poikkeusta myös tavara-arpajaiset, arvauskilpailut, bingopelit ja tavara-voittoautomaatit. Asiakkaan tunnistamista koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkistettavaksi rahapelitoiminnan osalta siten, että ne vastaavat neljännen rahanpesudirektiivin säännöksiä.

Palveluarkkitehtuurin ja tiedonhankinnan kehittämisen taustalla on pyrkimys mahdollistaa huomattavasti nykyistä voimakkaammin asiointipalveluiden tarjoaminen pelkästään sähköisesti sekä poistaa asiointiin liittyvää turhaa tiedonhankintaa. Sähköinen asiointi ei tarkoita ainoastaan itsepalvelua, vaan asiointi voidaan toteuttaa myös avustettuna sähköisen palvelun kautta.

Aluehallintovirasto Rahanpesu Rekisteri

Yrityksen aktiivinen selonottovelvollisuus koskisi direktiivin 3 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tilanteita, joissa edunsaajan asemasta on selkeä osoitus. Yhteisön olisi aina tunnettava siinä yli 25 % omistusosuuden tai äänimäärän omistavat luonnolliset henkilöt. Jos tällainen omistusosuus tai äänimäärä on oikeushenkilön hallussa, olisi yrityksen lisäksi selvitettävä ne luonnolliset henkilöt, jotka voivat itsenäisesti tehdä päätöksiä omistavassa oikeushenkilössä. Tällä tarkoitettaisiin esimerkiksi avoimen yhtiön yhtiömiestä tai osakeyhtiössä yli 50 % äänimäärän omaavaa luonnollista henkilöä. Tällä tarkoitetaan sitä, että jos ulkomaiset Yritykset B ja C omistavat yli 25 prosenttia Yrityksestä A, Yrityksen A on selvitettävä ne luonnolliset henkilöt, jotka voivat tehdä itsenäisiä päätöksiä yrityksissä B ja C (katso kuva 1) ja ilmoitettava näitä koskeva tiedot PRH:lle. Esimerkkitapauksessa tällainen asema olisi esimerkiksi osakeyhtiön osakkaalla, joka hallitsee yli 50 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä eli henkilöillä B ja C. Rekisteriin merkittävä yritys A olisi siten se, jolla on rekisteriin ilmoittamisvelvollisuus. Jos sen omistavat Yritykset B ja C ovat myös suomalaisia yrityksiä, niiden on toimitettava omistajatiedot PRH:lle. Vastuu olisi siis aina rekisteröidyllä yrityksellä (tässä tapauksessa A, B ja C). Tarkoituksena olisi hyödyntää rekisteriin jo merkittyjä tietoja, jolloin yrityksen A ei tarvitsisi toimittaa kaikkia tietoja uudelleen.

Laki Terrorismin Ja Rahanpesun

Asianajajayhdistyksen yhteydessä toimivat riippumattomat valvontalautakunta ja valvontayksikkö, joille kuuluvat asianajajista annetussa laissa säädetyt asianajajien toiminnan valvontaan liittyvät tehtävät. Sen mukaan kuin valtion oikeusaputoimistoista annetussa laissa (258/2002) ja luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011) säädetään, valvontalautakunnalle ja valvontayksikölle kuuluvat myös julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvontaan liittyvät tehtävät. Valvonta-asia tulee asianajajista annetun lain 7 c §:n mukaan vireille, kun asianajajaan kohdistuva kirjallinen kantelu, oikeuskanslerin ilmoitus tai tuomioistuimen oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n nojalla tekemä ilmoitus saapuu valvontalautakunnalle. Asia tulee vireille myös, kun asianajajayhdistyksen hallitus on päättänyt siirtää tietoonsa tulleen asian valvontalautakunnan käsiteltäväksi (716/2011). Oikeuskanslerilla on oikeus panna vireille asianajajista annetun lain 7 c §:ssä tarkoitettu valvonta-asia, jos hän katsoo, että asianajaja laiminlyö velvollisuutensa. Oikeuskanslerilla on myös oikeus vaatia asianajajayhdistyksen hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin asianajajaa kohtaan, jos hän katsoo, ettei tällä ole oikeutta olla asianajajana. Asianajajayhdistyksen hallitus ja asianajaja ovat velvolliset antamaan oikeuskanslerille ne tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen hänelle tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamista varten.

Sakot Rahanpesusta

Energiavirasto on rekisteriasetuksessa tarkoitettu kansallinen valvoja. Suomessa ei ole lailla säädetty rekisteriasetuksen 98 artiklan panemisesta täytäntöön. Energiavirastoa voitaisiin pitää 1. lakiehdotuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena valvontaviranomaisena, ilmoitusvelvollisena tai tahona, jolla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa epäilyttäviä liiketoimia koskevista havainnoistaan rahanpesun selvittelykeskukselle.

Törkeä Rahanpesu Summa

Yhdistysrekisteri ja uskonnollisten yhdyskuntien rekisteri olisi hajautetussa mallissa lisättävä YTJ:n uudeksi kantarekisteriksi, mikä edellyttää y-tunnuksen antamista niille yhdistyksille ja uskonnollisille yhdyskunnille, joilta se tällä hetkellä puuttuu. Edunsaajatietojen rekisteröintiin on tältä osin varauduttu heinäkuussa 2016 voimaan tulleella yhdistyslain muutoksella (HE 33/2016 vp), jolla mahdollistetaan yhdistysrekisterin ajantasaisuuden ylläpitäminen jatkossa nykyistä paremmin muun muassa siten, että yhdistysrekisteriviranomainen voi oma-aloitteisesti käynnistää toimintansa lopettaneiden yhdistysten poistamisen yhdistysrekisteristä. Yhdistysrekisterissä on tällä hetkellä arviolta 135 000 rekisteröityä yhdistystä, joista ensimmäisen uuden lain mukaisen rekisteripoistomenettelyn kohteeksi tulevia pitkään toimimattomia yhdistyksiä on arvioitu olevan noin 30 000-40 000 (20 vuotta viimeisestä yhdistysrekisteri-ilmoituksesta eikä ole muutenkaan syytä olettaa kyseisen yhdistyksen toimivan). Myös säännöksiä rekisteri-ilmoitusten tekemisestä helpotetaan. Yhdistysrekisterin lisääminen YTJ:n uudeksi kantarekisteriksi sekä yhdistysten rekisteri-ilmoitusten tekemisen helpottaminen edellyttävät kohtuullista siirtymäaikaa.

Kätkemisrikos Rahanpesu

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa määrätään, että ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti (niin sanottu ne bis in idem -sääntö). Korkein oikeus päätyi samasta asiasta määrättyä veronkorotusta ja veropetosta koskevassa ratkaisussa (KKO:2013:59) siihen, että ne bis in idem -sääntöä on tulkittava perustuslakivaliokunnan perustuslain 21 §:ään perustuviin kannanottoihin tukeutuen sekä ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan 1 kappaleen sisältö ja perustuslain 6 §:n velvoitteet huomioon ottaen. Ne bis in idem -säännöstä johtuvaa estevaikutusta ei ole korkeimman oikeuden mukaan perusteltua kytkeä vasta siihen menettelyn vaiheeseen, jossa seuraamusratkaisu tulee lopulliseksi, mutta ei toisaalta myöskään seuraamukseen mahdollisesti johtavan hallinnollisen menettelyn vireille tuloon. Usealla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa tarkoitetuilla valvontaviranomaisilla on jo tällä hetkellä toimivalta rajoittaa perustuslain 18 §:ssä turvattua elinkeinonharjoittamisen vapautta esimerkiksi peruuttamalla toimilupa tai hyväksyminen. Jos viranomainen rajoittaa tai estää valvottavan oikeutta harjoittaa elinkeinotoimintaa ja samanaikaisesti määrää hallinnollisen rahamääräisen seuraamuksen, kahta hallinnollista rinnakkaista toimenpidettä olisi arvioitava myös ne bis in idem -säännöksen valossa.